Hyvä asiakas, joulun aikana asiakaspalvelumme on avoinna 22.12, 29.–30.12 ja 2.1 klo 10–13, ja muina päivinä suljettuna.

Ulkona oleva ilma-vesilämpöpumppu, jossa on kaksi suurta tuuletinta, asennettuna betonialustalle modernin talon seinustalle; näkyvissä ruohoa ja soraa.
Ilmavesilämpöpumput

Poistoilmalämpöpumppu vs. ilma-vesilämpöpumppu – kumpi sopii kotiisi?

Kodin lämmitysjärjestelmää valittaessa poistoilmalämpöpumppu (PILP) ja ilma-vesilämpöpumppu (IVLP) ovat kaksi suosituinta vaihtoehtoa. Molemmat hyödyntävät ympäristön ilmaa energiatehokkaasti, mutta niiden toiminta, soveltuvuus eri rakennuksiin ja säästöt vaihtelevat. Tässä oppaassa vertailemme näiden kahden lämmitysmuodon eroja ja kerromme, missä tilanteissa kumpikin vaihtoehto on järkevä valinta.

Päivitetty

Lukuaika

6 min

Keskeiset asiat lyhyesti:

  • Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää ilmanvaihdon poistoilmaa lämmitykseen, mutta sen teho on rajallinen erityisesti suurissa tai huonommin eristetyissä rakennuksissa. Ilma-vesilämpöpumppu sen sijaan hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa ja tarjoaa paremman suorituskyvyn kylmissä olosuhteissa.

  • Poistoilmalämpöpumppu soveltuu parhaiten pieniin, hyvin eristettyihin taloihin, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Ilma-vesilämpöpumppu toimii tehokkaasti sekä uusissa että vanhemmissa rakennuksissa, ja se voidaan liittää useimpiin vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin.

  • Ilma-vesilämpöpumppu voi tuottaa suuremmat säästöt lämmityskustannuksissa, sillä se pystyy kattamaan jopa 50–70% kodin vuotuisesta lämmitystarpeesta. Poistoilmalämpöpumpulla voi syntyä säästöjä matalaenergiataloissa, mutta se vaatii usein lisälämmitystä suurissa tai korkeamman lämmitystarpeen kiinteistöissä.

  • Poistoilmalämpöpumppu voi kuluttaa syksyn kuukausina jopa 50% enemmän sähköä kuin ilma-vesilämpöpumppu ja talon eristyksestä riippuen vuositasolla sähkön kulutus saattaa olla yli 50% enemmän kuin vesi-ilmalämpöpumpulla.

1KOMMA5° tuotteet talossa
Valkoinen lämpöpumppuyksikkö on värikkäiden pinkkien kukkien ja vehreyden ympäröimä, taustalla tiiliseinä, jossa on ikkuna, ja pakettiauto.

Miten poistoilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu toimivat?

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) ja ilma-vesilämpöpumppu (VILP) ovat molemmat moderneja ja energiatehokkaita lämmitysratkaisuja, jotka hyödyntävät ympäristön lämpöenergiaa. Vaikka molempien tarkoituksena on tuottaa lämpöä ja käyttövettä mahdollisimman vähäisellä energiankulutuksella, niiden toimintaperiaatteet, asennusvaatimukset ja käyttökohteet eroavat toisistaan merkittävästi. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten nämä järjestelmät toimivat ja minkälaisiin rakennuksiin ne parhaiten soveltuvat.

Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää rakennuksen ilmanvaihdosta poistettavaa ilmaa lämmönlähteenä. Se ottaa talteen lämpöenergiaa poistoilmasta, joka muuten menisi hukkaan, ja käyttää sitä käyttöveden ja lämmitysjärjestelmän lämmittämiseen. Tämä tekee siitä erityisen sopivan hyvin eristettyihin, uusiin matalaenergiataloihin, joissa ilmanvaihdon hallinta on tärkeässä roolissa. PILP toimii tehokkaasti niin kauan kuin rakennuksessa on riittävästi lämmintä poistoilmaa hyödynnettävänä, mutta sen lämmitysteho voi jäädä riittämättömäksi suurille tai huonommin eristetyille rakennuksille.

Ilma-vesilämpöpumppu puolestaan hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa lämmittääkseen käyttöveden ja vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän. Se on tehokas ratkaisu sekä uusille että vanhemmille rakennuksille, sillä sen toiminta ei ole riippuvainen ilmanvaihdon määrästä. VILP pystyy tuottamaan lämpöä ympäri vuoden, myös talvipakkasilla, vaikka sen hyötysuhde heikkenee kylmimmillä säillä. Koska lämpö otetaan suoraan ulkoilmasta, sen teho on paremmin skaalautuva erilaisiin kiinteistöihin.

Suurimmat erot käytännössä

  • Poistoilmalämpöpumppu soveltuu ensisijaisesti pieniin, hyvin eristettyihin taloihin, joissa ilmanvaihto on keskeinen osa lämmitystä.

  • Ilma-vesilämpöpumppu toimii itsenäisenä lämmitysjärjestelmänä ja pystyy kattamaan suuremman lämmitystarpeen myös vanhemmissa rakennuksissa.

  • PILP:n hyötysuhde riippuu ilmanvaihdon määrästä, kun taas VILP voi hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa vapaasti ilman rajoituksia.

  • VILP soveltuu paremmin tilanteisiin, joissa tarvitaan suurempia menoveden lämpötiloja esimerkiksi patterilämmityksen yhteydessä.

Seuraavassa osiossa käymme läpi, minkälaisiin rakennuksiin kumpikin lämmitysjärjestelmä sopii parhaiten ja kuinka ne eroavat energiatehokkuudessa, kustannuksissa ja käytännön toiminnassa.

Poistoilmalämpöpumppu vs. Ilma-vesilämpöpumppu – mikä sopii mihinkin rakennukseen?

Lämmitysjärjestelmän valinta riippuu rakennuksen ominaisuuksista, kuten eristystasosta, ilmanvaihtoratkaisusta ja tilojen lämmitystarpeesta. Poistoilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu soveltuvat eri käyttökohteisiin, ja niiden tehokkuus vaihtelee rakennuksen koon ja energiatehokkuuden mukaan.

KriteeriPoistoilmalämpöpumppu (PILP)Ilma-vesilämpöpumppu (VILP)
Sopii parhaitenUudet, hyvin eristetyt matalaenergiatalotSekä uudet että vanhat rakennukset
Lämmitettävän tilan kokoParas pienissä taloissa (alle 150 m²)Sopii kaikenkokoisiin kiinteistöihin
Vaatii koneellisen ilmanvaihdonKyllä, ilmanvaihto- ja lämmöntalteenottojärjestelmä pakollinenEi, toimii ilman ilmanvaihdon vaikutusta
Toimii vesikiertoisen lämmityksen kanssaKyllä, mutta rajoitetulla tehollaKyllä, voidaan liittää patteri- ja lattialämmitykseen
Menoveden lämpötilaRajoittuu yleensä noin 55 °CVoidaan tuottaa jopa 70 °C lämpöistä vettä
Riittääkö yksinään lämmitykseen?Ei aina – usein tarvitaan sähkövastuksia tai lisälämmitystäKyllä, oikein mitoitettuna voi kattaa koko lämmitystarpeen
Sopivuus vanhoihin taloihinEi suositella vanhoihin, huonosti eristettyihin rakennuksiinSopii hyvin myös vanhoihin rakennuksiin
Vaikutus sähkönkulutukseenKasvattaa sähkönkulutusta, jos lisälämmitys tarvitaanSäästää enemmän energiaa verrattuna PILP:iin
Sopivuus taloyhtiöihinEi yleensä riitä suurille kiinteistöilleVoidaan mitoittaa myös suuremmille kiinteistöille ja taloyhtiöille
Investoinnin kannattavuusToimii hyvin pienissä matalaenergiataloissaKannattavampi suuremmissa taloissa ja vanhemmissa kiinteistöissä
Yhteensopivuus muiden lämmitysmuotojen kanssaEi yleensä käytetä hybridijärjestelmissäVoidaan yhdistää muihin lämmitysmuotoihin, kuten puukattilaan tai kaukolämpöön

Kumpi valita?

Jos kotisi on pieni, hyvin eristetty uudiskohde, jossa on koneellinen ilmanvaihto, poistoilmalämpöpumppu voi olla toimiva ja kustannustehokas lämmitysratkaisu. Se hyödyntää talon poistoilmaa lämmönlähteenä ja voi kattaa sekä lämmityksen että käyttöveden tarpeen, erityisesti matalaenergiataloissa. Koska poistoilmalämpöpumppu on osa ilmanvaihtojärjestelmää, se varmistaa myös hyvän sisäilman laadun ja tasapainoisen ilmankierron.

Sen sijaan, jos tavoitteena on tehokkaampi lämmitysratkaisu suurempaan taloon, vanhempaan rakennukseen tai taloyhtiöön, ilma-vesilämpöpumppu on yleensä parempi vaihtoehto. Se pystyy tuottamaan riittävästi lämpöenergiaa kattamaan koko rakennuksen lämmitystarpeen ilman, että lisälämmitystä tarvitaan yhtä usein kuin poistoilmalämpöpumpun kanssa. Lisäksi ilma-vesilämpöpumppu soveltuu hyvin vanhempiin rakennuksiin, joissa eristys ei ole yhtä tehokas kuin uusissa matalaenergiataloissa.

Ilma-vesilämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun lämmitysteho eri olosuhteissa

Lämmitysjärjestelmän tehokkuus riippuu siitä, kuinka hyvin se pystyy hyödyntämään saatavilla olevaa energiaa eri sääolosuhteissa. Poistoilmalämpöpumpun ja ilma-vesilämpöpumpun suorituskyvyssä on merkittäviä eroja erityisesti kylmällä säällä ja korkeampia menoveden lämpötiloja vaativissa kohteissa.

Suorituskyky kylmällä säällä

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa suoraan ulkoilmasta, joten sen hyötysuhde vaihtelee lämpötilan mukaan. Nykyaikaiset mallit säilyttävät korkean hyötysuhteen jopa -25 °C pakkasessa, mutta kovimmilla pakkasilla niiden tuottama lämpöteho laskee. Usein järjestelmässä on varajärjestelmä, kuten sähkövastus, joka auttaa turvaamaan riittävän lämmöntuotannon kylmimpinä päivinä.

Poistoilmalämpöpumppu puolestaan hyödyntää rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmaa lämmönlähteenä, joten ulkolämpötila ei vaikuta siihen yhtä suorasti kuin ilma-vesilämpöpumppuun. Tämä tarkoittaa, että sen hyötysuhde pysyy tasaisempana ympäri vuoden. Haasteena on kuitenkin se, että poistoilman lämpömäärä on rajallinen, mikä rajoittaa järjestelmän tehoa erityisesti suurissa taloissa tai kovemmilla pakkasilla. Tällöin lisälämmitystä tarvitaan useammin kuin ilma-vesilämpöpumpun kanssa.

Menoveden lämpötila ja lämmitysteho

Ilma-vesilämpöpumppu pystyy tuottamaan korkeampia menoveden lämpötiloja kuin poistoilmalämpöpumppu, mikä tekee siitä paremman vaihtoehdon erityisesti vanhempiin rakennuksiin, joissa käytetään vesikiertoisia pattereita. Nykyaikaiset ilma-vesilämpöpumput voivat tuottaa jopa 65–70 °C menoveden lämpötiloja, mikä riittää hyvin myös perinteisiin patterijärjestelmiin ilman suuria muutoksia.

Poistoilmalämpöpumput toimivat tehokkaimmin lattialämmityksen tai matalalämpöisten patterien kanssa, sillä niiden menoveden lämpötila on yleensä noin 55 °C tai matalampi. Tämä rajoittaa niiden käyttömahdollisuuksia vanhemmissa rakennuksissa, joissa tarvitaan korkeampia lämpötiloja tehokkaaseen lämmitykseen.

Kuinka paljon energiaa järjestelmä voi tuottaa ja säästää?

Ilma-vesilämpöpumppu voi kattaa jopa 60–70% rakennuksen vuotuisesta lämmitystarpeesta, mikä tarkoittaa merkittäviä säästöjä verrattuna esimerkiksi suorasähkö- tai öljylämmitykseen. Lämmitysteho riittää kattamaan suurimman osan talven tarpeesta, ja lisälämmitystä tarvitaan vain kovimmilla pakkasilla.

Poistoilmalämpöpumpun tuottama energiamäärä riippuu ilmanvaihdon määrästä, ja koska poistoilman lämpöenergia on rajallinen, sen lämmitysteho ei yleensä riitä kattamaan koko lämmitystarvetta ympäri vuoden. Usein poistoilmalämpöpumppua täydentää sähkövastus tai muu lisälämmönlähde, mikä nostaa käyttökustannuksia etenkin talvella.

Yhteenveto

  • Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu paremmin kohteisiin, joissa tarvitaan korkeampia menoveden lämpötiloja ja tehokasta suorituskykyä myös kovilla pakkasilla.

  • Poistoilmalämpöpumppu toimii tasaisemmin ympäri vuoden, mutta sen teho ei riitä suurempiin kohteisiin tai korkeampiin lämmityslämpötiloihin ilman lisälämmitystä.

  • Säästöt ja energiatehokkuus riippuvat kiinteistön koosta, eristyksestä ja käytössä olevasta lämmitysjärjestelmästä – ilma-vesilämpöpumppu tuottaa enemmän lämpöenergiaa suuremmille rakennuksille, kun taas poistoilmalämpöpumppu sopii parhaiten pieniin ja hyvin eristettyihin taloihin.

Energiatehokkuus – ilmavesilämpöpumppu vs. poistoilmalämpöpumppu

Kun vertaillaan poistoilmalämpöpumppuja ja ilma-vesilämpöpumppuja, tärkeimpiä huomioon otettavia tekijöitä ovat niiden energiataloudellisuus ja ympäristövaikutukset. Molemmat hyödyntävät lämpöpumpputeknologiaa, mutta niiden toimintaperiaatteet ja tehokkuus vaihtelevat merkittävästi.

Poistoilmalämpöpumpun energiansäästö

Poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen rakennuksen ilmanvaihdon kautta poistuvan lämpöenergian ja hyödyntää sen lämmityksessä sekä käyttöveden lämmityksessä. Tämä vähentää hukkalämmön määrää ja parantaa energiatehokkuutta erityisesti uudiskohteissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Poistoilmalämpöpumpun hyötysuhde on kuitenkin suoraan sidoksissa ilmanvaihdon määrään – jos ilmanvaihto on vähäistä, myös lämpöpumpun saatavilla oleva energia on rajallinen. Tyypillisesti poistoilmalämpöpumppu pystyy hyödyntämään noin 50–60% rakennuksen poistoilman lämpöenergiasta, mikä voi pienentää energiankulutusta, mutta tekee siitä riippuvaisen ilmanvaihtojärjestelmän toiminnasta.

Yksikerroksinen harmaa talo valkoisin reunuksin, pieni kuisti ja harjakatto, sorapolun ja harvojen puiden ympäröimänä sinisen taivaan alla. Vasemmalle puolelle on asennettu lämpöpumppu.

Ilma-vesilämpöpumpun energiansäästö

Ilma-vesilämpöpumppu hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, mikä tekee siitä huomattavasti laajemmin hyödynnettävän vaihtoehdon myös suuremmissa ja vanhemmissa rakennuksissa. Viime vuosina ilma-vesilämpöpumppujen hyötysuhde on noussut merkittävästi, ja ne voivat tarjota lähes maalämpöpumpun tasoista energiatehokkuutta.

Erityisesti sähkö- tai öljylämmitteisissä kodeissa ilma-vesilämpöpumppu voi tuoda jopa 50–70% säästöt lämmityskuluissa, sillä se tuottaa moninkertaisesti enemmän lämpöenergiaa kuin kuluttaa sähköä. Lisäksi se toimii tehokkaasti eri ulkolämpötiloissa ja pystyy hyödyntämään uusiutuvaa energiaa myös silloin, kun ilmanvaihdosta ei ole saatavilla riittävästi lämpöenergiaa.

Kumpi on parempi ympäristön kannalta?

Koska poistoilmalämpöpumppu käyttää jo valmiiksi talteen otettua sisäilman lämpöä, sen energiankulutus on usein pienempi kuin perinteisillä lämmitysjärjestelmillä. Toisaalta sen hyöty jää rajalliseksi, jos ilmanvaihdon kautta ei poisteta tarpeeksi lämpöenergiaa. Ilma-vesilämpöpumppu sen sijaan vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja hyödyntää ulkoilman uusiutuvaa energiaa, mikä pienentää kotitalouden hiilijalanjälkeä huomattavasti.

Valinta näiden kahden järjestelmän välillä riippuu pitkälti rakennuksen koosta, lämmitystarpeesta ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminnasta. Pienissä, hyvin eristetyissä taloissa, joissa ilmanvaihto toimii tehokkaasti, poistoilmalämpöpumppu voi olla toimiva ratkaisu. Suuremmissa kiinteistöissä ja kohteissa, joissa halutaan varmistaa korkea hyötysuhde ympäri vuoden, ilma-vesilämpöpumppu on usein parempi valinta sekä säästöjen että ympäristövaikutusten kannalta.

Asennus ja ylläpito – kumpi on helpompi ratkaisu?

Asennuksen ja ylläpidon näkökulmasta poistoilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu eroavat toisistaan merkittävästi. Poistoilmalämpöpumppu on kompakti järjestelmä, joka yhdistää ilmanvaihdon ja lämmityksen samaan laitteistoon. Tämä tarkoittaa, että se vaatii vähemmän tilaa ja on usein helpompi asentaa erityisesti uudisrakennuksiin, joissa ilmanvaihtokanavat ja muut komponentit on suunniteltu valmiiksi järjestelmää varten. Ilma-vesilämpöpumppu puolestaan koostuu ulko- ja sisäyksiköstä, jotka on asennettava erikseen. Tämä vaatii enemmän tilaa sekä ulkona että teknisessä tilassa, mutta samalla se tarjoaa tehokkaamman lämmitystehon suurempiin rakennuksiin.

Asennuskustannuksissa on myös eroja. Poistoilmalämpöpumppu on lähtökohtaisesti edullisempi asentaa, koska se ei vaadi erillistä ulkoyksikköä ja sen asennus on suoraviivaisempi erityisesti uudiskohteissa. Ilma-vesilämpöpumpun asennus on monivaiheisempi, sillä se vaatii putkistojen liittämisen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja oikean sijoittelun ulkoyksikölle. Käytössä ilma-vesilämpöpumppu voi kuitenkin olla huoltovapaampi, sillä se ei ole yhtä riippuvainen ilmanvaihdon suodattimien puhdistamisesta ja vaihtamisesta kuin poistoilmalämpöpumppu. Molempien järjestelmien käyttöikä on pitkä, mutta säännöllinen huolto varmistaa niiden tehokkuuden ja toimintavarmuuden vuosien ajan.

Poistoilmalämpöpumpun vaihto ilmavesilämpöpumppuuun

Poistoilmalämpöpumppu on suosittu lämmitysratkaisu erityisesti rakennuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, mutta sen teho voi olla rajallinen verrattuna ilma-vesilämpöpumppuun. Tämä korostuu erityisesti suuremmissa tai vanhemmissa kiinteistöissä, joissa lämmitystarve on suurempi. Monille omakotitaloasukkaille ja taloyhtiöille herääkin kysymys: milloin poistoilmalämpöpumppu kannattaa vaihtaa ilma-vesilämpöpumppuun?

Milloin vaihto kannattaa?

Poistoilmalämpöpumpun vaihto ilma-vesilämpöpumppuun voi olla järkevää erityisesti seuraavissa tilanteissa:

  • Kasvava lämmitystarve: Jos talosi energiantarve on kasvanut esimerkiksi laajennuksen myötä, poistoilmalämpöpumpun kapasiteetti ei välttämättä enää riitä kattamaan lämmitystarpeita. Ilma-vesilämpöpumppu tarjoaa tehokkaamman ratkaisun, joka mukautuu paremmin suurempien kiinteistöjen tarpeisiin.

  • Poistoilmalämpöpumpun vanheneminen: Jos nykyinen poistoilmalämpöpumppu alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä (yleensä noin 15 vuotta), sen hyötysuhde heikkenee ja huoltokulut kasvavat. Vaihtamalla ilma-vesilämpöpumppuun voit parantaa energiatehokkuutta ja pienentää lämmityskustannuksia.

  • Energiakustannusten pienentäminen: Ilma-vesilämpöpumppu voi tuottaa huomattavasti edullisempaa lämpöä, erityisesti suuremmissa rakennuksissa ja vesikiertoisella lattia- tai patterilämmityksellä varustetuissa kohteissa. Se hyödyntää uusiutuvaa ulkoilman lämpöenergiaa tehokkaammin, mikä näkyy pienempinä kuukausittaisina lämmityskuluina.

Miten vaihtoprosessi etenee?

Poistoilmalämpöpumpun vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppuun on teknisesti mahdollista, mutta se edellyttää huolellista suunnittelua. Vaihtoprosessi etenee yleensä seuraavasti:

Lämmitysjärjestelmän kartoitus: Asiantuntija arvioi nykyisen lämmitysjärjestelmän ja selvittää, miten hyvin ilma-vesilämpöpumppu voidaan liittää olemassa olevaan vesikiertoiseen lämmitykseen.

Mitoitus ja järjestelmän valinta: Valitaan lämmitysteholtaan ja ominaisuuksiltaan sopiva ilma-vesilämpöpumppu, joka kattaa kiinteistön energiantarpeen tehokkaasti.

Asennus ja käyttöönotto: Vanha poistoilmalämpöpumppu poistetaan, ja uusi ilma-vesilämpöpumppu asennetaan. Tarvittaessa järjestelmään lisätään puskurivaraaja tai sähkövastukset varalämmönlähteeksi.

Järjestelmän optimointi ja säätö: Lämpöpumpun asetukset säädetään vastaamaan rakennuksen lämmitystarpeita, jotta se toimii mahdollisimman energiatehokkaasti.

Miksi ilma-vesilämpöpumppu voi olla parempi vaihtoehto kotiisi?

Ilma-vesilämpöpumppu tarjoaa monia etuja verrattuna poistoilmalämpöpumppuun, erityisesti silloin, kun lämmitystarve on suuri tai haluat varmistaa mahdollisimman korkean energiatehokkuuden.

Luotettavaa suorituskykyä kylmällä säällä

Poistoilmalämpöpumpun teho voi laskea merkittävästi kovilla pakkasilla, jolloin se tarvitsee enemmän sähkövastusta tuekseen. Ilma-vesilämpöpumppu puolestaan on suunniteltu toimimaan tehokkaasti myös Suomen ankarissa talviolosuhteissa, tarjoten tasaisen ja energiatehokkaan lämmityksen ympäri vuoden.

Merkittävämpiä säästöjä lämmityskustannuksissa

Ilma-vesilämpöpumppu voi vähentää lämmityskuluja jopa 50–70%, erityisesti suuremmissa kodeissa ja kiinteistöissä. Koska se hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa laajemmalla tehoalueella kuin poistoilmalämpöpumppu, sen avulla voidaan kattaa suurempi osuus kodin lämmitystarpeesta edullisemmin.

Monipuolinen ratkaisu monenlaisiin kiinteistöihin

Poistoilmalämpöpumppu on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihdosta, mikä rajoittaa sen käyttöä tietyntyyppisiin rakennuksiin. Ilma-vesilämpöpumppu sen sijaan soveltuu lähes kaikkiin vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin, olipa kyseessä sitten patterilämmitys, lattialämmitys tai hybridijärjestelmä. Tämä tekee siitä joustavan ja pitkäikäisen ratkaisun, joka voidaan mukauttaa eri kiinteistöihin ilman suuria muutoksia.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin autamme sinua valitsemaan parhaan ratkaisun kotisi lämmitykseen ja laskemme sinulle yksilöllisen säästölaskelman!

Hanki ilmavesilämpöpumppu asennettuna 1KOMMA5° Suomelta

Kun harkitset siirtymistä energiatehokkaampaan lämmitysjärjestelmään, on tärkeää valita asiantunteva kumppani, joka huolehtii koko prosessista suunnittelusta asennukseen. 1KOMMA5° Suomi tarjoaa kattavan palvelun, joka varmistaa, että uusi lämmitysjärjestelmäsi on mitoitettu oikein ja toimii optimaalisesti kodissasi.

Meiltä saat markkinoiden tehokkaimmat ilmavesilämpöpumput, jotka on suunniteltu toimimaan Suomen vaativissa sääolosuhteissa. Asiantuntijamme auttavat sinua valitsemaan juuri sinun kotiisi sopivan ratkaisun, joka maksimoidaan energiankulutuksen optimoinnilla ja huolellisella asennuksella.

Ota yhteyttä ja varaa maksuton kartoitus – autamme sinua löytämään kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen lämmitysratkaisun, joka tuo säästöjä ja parantaa asumismukavuutta vuodesta toiseen.

Ota yhteyttä ja kysy lisää

Lue lisää ilmavesilämpöpumpun käyttökohteista

Lisää ilmavesilämpöpumpuista