Sähkön hintaennuste
Energia

Sähkön hintaennuste 2026: Näin varaudut hintavaihteluihin

Sähkön hinta on laskenut selvästi huippuvuosista, mutta hintavaihtelut ovat edelleen arkea. Vuoden 2026 alku osoitti, että hinnat voivat nousta nopeasti: kylmä sää, vähäinen tuulisuus ja heikko vesitilanne nostivat pörssisähkön hinnat selvästi edellisvuotta korkeammalle. Tältä sivulta löydät ajankohtaisen katsauksen sähkön hintakehitykseen sekä siihen, miten voit hyödyntää hintavaihteluita käytännössä, pienentää sähkökuluja ja hallita omaa sähkönkäyttöäsi paremmin.

Päivitetty

Lukuaika

8 min

Keskeiset asiat lyhyesti:

  • Sähkön tarkkaa hintaa ei voida ennustaa varmasti. Talven 2026–2027 hintaodotukset ovat kuitenkin nousseet, ja marras–maaliskuun futuurihinnat olivat heinäkuussa noin 12 snt/kWh arvonlisäverollisina.

  • Sääolosuhteet, siirtokapasiteetti ja kansainvälinen markkinatilanne määrittävät pitkälti hinnan kehitystä.

  • Parantamalla energiatehokkuutta, seuraamalla sähkön hintakehitystä ja tekemällä harkittuja valintoja voit pienentää sähkölaskuasi ja vähentää riippuvuuttasi ulkoisista energialähteistä.

  • Tuottamalla sähköä itse voit pienentää riippuvuutta markkinahinnoista ja säästää sähkölaskussa pitkällä aikavälillä.

Lue lisää sähkön hintakehityksestä:

Sähkön hintaennuste vuodelle 2026

Henkilö pitelee älypuhelinta, jonka näytöllä on sovellus, seisten keittiötason ääressä, jossa on lautasellinen vohveleita ja kuppi.

Sähkön hinnan ennustetaan vaihtelevan selvästi vuodenajan mukaan myös vuonna 2026. Kesällä hinnat ovat usein talvea alhaisempia, mutta tuotantohäiriöt, siirtoyhteyksien rajoitukset ja poikkeukselliset sääolosuhteet voivat aiheuttaa hintapiikkejä myös lämpiminä kuukausina.

Vaikka koko vuoden keskimääräisen hintatason on arvioitu pysyvän verrattain maltillisena, markkinoiden odotukset talveksi 2026–2027 ovat viime aikoina nousseet. Heinäkuussa 2026 marras–maaliskuun sähköfutuurien arvonlisäverollinen keskihinta oli noin 12 snt/kWh. Nousupaineen taustalla ovat erityisesti Pohjoismaiden heikentyneet vesivarannot sekä Lähi-idän geopoliittinen tilanne, joka on lisännyt epävarmuutta maakaasun saatavuudesta ja nostanut sähkön hintaodotuksia Euroopassa. Euroopan hintataso heijastuu myös Suomeen maiden välisten sähkömarkkinoiden kautta.

Sähkön hintakehitykseen ei voi itse vaikuttaa, mutta omaa riippuvuutta markkinahinnoista voi pienentää. Kulutuksen ajoittamisen lisäksi yksi keino on tuottaa osa tarvitsemastasi sähköstä itse esimerkiksi aurinkopaneeleilla.

Talven 2026–2027 sähkön hintaodotukset

Alla oleva yhteenveto havainnollistaa, millaisia odotuksia sähkömarkkinoilla on talvelle 2026–2027. Kyse ei ole ennusteesta tai toteutuneista hinnoista, vaan markkinoiden tämänhetkisistä odotuksista, jotka voivat muuttua nopeasti esimerkiksi sääolosuhteiden tai geopoliittisten tapahtumien seurauksena.

HintamittariArvio
Marras–maaliskuun sähköfutuuritnoin 12 snt/kWh
Edullisimmat 12 kk kiinteät sopimuksetnoin 12–12,5 snt/kWh
Keskeiset hintaa nostavat tekijätHeikot vesivarannot Pohjoismaissa ja geopoliittinen epävarmuus Lähi-idässä

Lähteet: Energiateollisuus ry (asiantuntija-arviot), Energiaviraston sähkönhintavertailu ja Ylen uutinen 23.7.2026.

Mikä on sähkön hinta tänään?

Vaikka sähkön hintaa ei voi ennustaa tarkasti pitkälle tulevaisuuteen, päivän spot-hinta kertoo hyvin, miten nopeasti markkinatilanne voi muuttua. Alla näet tämän päivän pörssisähkön hinnat Suomessa. Hinnat määräytyvät 15 minuutin jaksoissa. Kuvaaja esittää niiden tuntikohtaiset keskiarvot.

Spot-hinta vaihtelee tunneittain kysynnän, sääolosuhteiden, sähköntuotannon ja siirtokapasiteetin mukaan. Juuri siksi kulutuksen ajoittaminen, aurinkopaneelit ja kotiakku voivat auttaa pienentämään sähkölaskua.

Hyvä tietää!

Spot-hinta kertoo vain sähkön energiahinnan. Kotitalouden maksamaan kokonaishintaan vaikuttavat lisäksi sähkönsiirto, sähkövero, arvonlisävero sekä mahdollinen myyjän marginaali.

Kuka voi ryhtyä sähkön pientuottajaksi?

Aurinkopaneelien avulla lähes kuka tahansa voi ryhtyä sähkön pientuottajaksi, olitpa sitten omakotitalon omistaja, taloyhtiön edustaja tai maatilayrittäjä. Pientuotanto tarkoittaa sitä, että sähköä tuotetaan omaan käyttöön ja mahdollisesti myös myyntiin. Tuotannon ylijäämä voidaan hyödyntää esimerkiksi verkkoon myymällä tai jakamalla energiayhteisössä.

Jotta saat tuotannosta kaiken irti, on tärkeää optimoida sekä itse kulutus että sähkön jakaminen. Tässä apuun tulevat energiayhteisöt ja hyvityslaskenta, joiden avulla pientuotettu sähkö saadaan hyödynnettyä tehokkaasti jopa usean eri käyttäjän kesken.

Ilmakuva esikaupunkialueesta, jossa digitaaliset valojuovat kaartuvat talojen ylle, symboloiden virtuaalivoimalaa, kun talot tuottavat omaa energiaansa.

Entä jos sähköä jää yli omaan kulutukseen nähden?

Aurinkopaneelit tuottavat sähköä parhaiten keskellä päivää, eli usein juuri silloin, kun kulutus on pienimmillään. Tämä johtaa ylijäämäsähköön, jonka voi myydä sähköverkkoon ja saada siitä korvauksen.

Ylijäämäsähkön myynti auttaa pienentämään sähkölaskua entisestään ja nopeuttaa investoinnin takaisinmaksua. Tuotto ei yleensä ole suuri, mutta se kannattaa hyödyntää – erityisesti silloin, kun omaa kulutusta ei voi helposti ajoittaa tuotannon mukaan.

Iäkkäämpi mies istuu puupöydän ääressä modernissa kodissa, hymyilee pitäessään asiakirjaa kädessään, ja suuren lasioven läpi näkyy puutarha.

Mikä on pientuotantosopimus?

Jotta ylijäämäsähkö voidaan myydä, tarvitaan pientuotantosopimus. Se on sopimus sinun ja sähköyhtiön välillä, jossa määritellään, kuinka paljon saat korvausta verkkoon syötetystä sähköstä.

Sopimus ei sido sinua tuottamaan tiettyä määrää, eikä se estä sinua käyttämästä sähköä itse. Se vain mahdollistaa sen, että voit hyötyä myös silloin, kun oma tuotanto ylittää kulutuksen.

Sähkön hintakehitys vuosina 2020–2026

Viime vuosien aikana sähkön hinnassa on nähty historiallisia heilahteluita, joita ovat aiheuttaneet muun muassa sota, sääolosuhteet, energiapolitiikka ja markkinahäiriöt. Alla oleva yhteenveto kokoaa tärkeimmät muutokset vuosilta 2020–2025.

VuosiKeskeinen kehitys
2020Poikkeuksellisen matala hintataso.
2021Hinnat alkoivat nousta energiakriisin voimistumisen myötä.
2022Historialliset hintapiikit Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin seurauksena.
2023Hintataso alkoi tasaantua, mutta vaihtelu pysyi suurena.
2024Runsas uusiutuva tuotanto painoi hintoja erityisesti kesällä.
2025Keskimääräinen hintataso pysyi maltillisena, mutta tuntikohtainen vaihtelu jatkui.
2026Vuoden alku toi jälleen voimakkaita hintapiikkejä. Kesällä hinnat pysyivät matalina, mutta talven 2026–2027 futuurihinnat nousivat noin 12 snt/kWh tasolle.

Lähteet: Nord Pool, Energiavirasto ja Fingrid.

Poikkeukselliset hintapiikit ja niiden syyt

Vuonna 2022 sähkön hinta nousi ennätyskorkealle Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Euroopan energiamarkkinat joutuivat kriisiin, kun venäläisestä maakaasusta ja sähköstä luovuttiin nopeasti. Samalla Pohjoismaissa koettiin kuiva kesä ja huonot vesivarasto-olosuhteet, mikä heikensi vesivoiman tuotantoa. Tuulivoimaa oli vähän tarjolla, ja yhdistettynä kovaan pakkaseen sähkön kysyntä nousi voimakkaasti. Tämä johti huippuhintoihin etenkin vuoden 2022 lopulla.

Kuinka sota, sää ja markkinat vaikuttivat hintoihin

Energiakriisin myötä sähkön hintaan vaikuttavista tekijöistä tuli tuttuja useille kotitalouksille. Sään merkitys kasvoi, koska tuuli- ja aurinkovoiman osuus tuotannosta nousi. Samalla siirtoyhteyksien viat, ydinvoimaloiden huollot ja polttoaineiden (kuten maakaasun) hinnanvaihtelut alkoivat näkyä suoraan sähkölaskuissa. Estlink 2:n vika joulukuussa 2024 rajoitti sähkön vientiä Suomesta Viroon. Tällainen vientirajoitus voi ylitarjontatilanteessa laskea Suomen aluehintaa, vaikka siirtoyhteyksien vaikutus riippuu aina senhetkisestä markkinatilanteesta.

Miten kuluttajahinnat ovat muuttuneet?

Vuonna 2020 sähkön spot-hinta Suomessa oli keskimäärin noin 2,5 snt/kWh. Vuonna 2022 se nousi hetkittäin jopa yli 70 snt/kWh. Vuonna 2023 hintataso tasaantui, ja vuoden 2024 aikana hinnat laskivat edelleen etenkin kesäkaudella, jolloin aurinko- ja vesivoiman tuotanto oli runsasta.

Vuoden 2025 aikana sähkön hinnat pysyivät monin paikoin edellisvuosia matalampina, mutta suuret hintavaihtelut jäivät pysyväksi osaksi markkinaa. Vuoden 2026 alku osoitti, että kylmä sää, vähäinen tuulivoiman tuotanto ja heikot vesivarannot voivat edelleen nostaa pörssisähkön hinnan nopeasti korkeaksi. Kuluttajat voivat silti vaikuttaa omaan keskihintaansa ajoittamalla kulutusta ja tuottamalla sähköä itse.

Näin varaudut sähkön hinnan nousuun vuonna 2026

Vaikka talven 2026–2027 hintaodotukset ovat nousseet, sähkön tarkkaa hintaa ei voida ennustaa varmasti. Hintavaihteluista on tullut uusi normaali, mutta tämä ei tarkoita sitä, että olisit täysin tilanteen armoilla. Voit vaikuttaa omaan sähkölaskuusi monin tavoin. Ennakoimalla ja tekemällä harkittuja valintoja voit pitää kustannukset kurissa myös silloin, kun markkinahinnat heilahtelevat.

1.

Tarkastele omaa kulutustasi

Jo pienillä arjen valinnoilla voi olla yllättävän suuri vaikutus sähkölaskuun. Kun tiedät, mihin ja mihin aikaan sähköä eniten kuluu, voit ajoittaa käyttöä järkevämmin, esimerkiksi siirtämällä pyykinpesun yöhön tai välttämällä sähkösaunan lämmittämistä huippuhintojen aikaan.

2.

Vähennä riippuvuutta ostosähköstä aurinkopaneelien avulla

Asennuttamalla aurinkopaneelit tai liittymällä energiayhteisöön voit pienentää ostosähkön tarvetta huomattavasti. Oman tuotannon avulla hyödyt erityisesti silloin, kun markkinahinta on korkea, ja samalla suojaat itseäsi hintapiikeiltä myös pitkällä aikavälillä.

3.

Seuraa hintatrendejä ja valitse sopiva sähkösopimus

Sähkön hinta vaihtelee paitsi tunneittain myös vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan. Kun ymmärrät näitä vaihteluita, voit ajoittaa kulutustasi fiksusti ja varautua ajoissa mahdollisiin hintapiikkeihin. Myös sähkösopimuksen valinta vaikuttaa siihen, miten hyvin voit hallita kustannuksiasi: pörssisähkö tarjoaa mahdollisuuden säästää ajoittamalla kulutusta, kun taas kiinteä hinta tuo ennustettavuutta.

Suomessa noin neljännes kotitalouksista käyttää pörssisähkösopimusta, kun taas kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset ovat edelleen yleisin sopimustyyppi. Sopimustyyppi vaikuttaa siihen, kuinka paljon sähkön hinnan vaihtelut näkyvät omassa sähkölaskussa. (Lähde: Energiateollisuus / Yle, heinäkuu 2026.)

Hyödy sähkön markkinahintojen vaihteluista kulutusvaikutuksen avulla

Kulutusvaikutus kertoo, miten oma sähkönkäyttösi vaikuttaa pörssisähkön tuntihintaan verrattuna. Jos käytät sähköä eniten halpoina tunteina, kulutusvaikutuksesi voi olla negatiivinen (hyöty), jolloin sähkön keskihintasi laskee. Jos taas kulutuksesi osuu kalliisiin hetkiin, se nostaa sähkölaskuasi.

Esimerkki:

Jos pörssisähkön keskihinta kuukaudessa on 6,0 snt/kWh ja kulutusvaikutuksesi on -1,2 snt/kWh, maksat itse vain 4,8 snt/kWh energiasta.

Kulutusvaikutus lasketaan kuukausittain ja näkyy monien sähköyhtiöiden raporteissa tai sovelluksissa.

Miksi sillä on väliä? Kun ajoitat kulutustasi edullisille tunneille, voit pienentää omaa sähkölaskuasi ja samalla auttaa tasoittamaan sähkön hintavaihtelua koko Suomessa.

Hyödynnä halvat tunnit ja vältä hintapiikit kotiakun avulla

Sähkön hinta elää tunneittain, ja ero halvimman ja kalleimman tunnin välillä voi olla useita kymmeniä senttejä. Kotiakun avulla voit ostaa sähköä silloin, kun se on halvimmillaan ja käyttää sitä silloin, kun hinta pomppaa ylös. Tämä tasaa sähkölaskua tehokkaasti myös pörssisähkösopimuksella ja tuo turvaa hintavaihteluilta.

Kun yhdistät kotiakun aurinkopaneelijärjestelmään, voit maksimoida omakäytön, pienentää ostosähkön tarvetta ja lisätä omavaraisuutta. Lisäksi kotiakku mahdollistaa älykkään ohjauksen: järjestelmä osaa automaattisesti valita, milloin kannattaa ladata ja milloin purkaa.

1komma5 kotiakku

Mitkä tekijät vaikuttavat sähkön hintaennusteeseen?

Sähkön hinta ei määräydy sattumalta. Taustalla vaikuttaa joukko tekijöitä, jotka vaihtelevat päivittäin ja kausittain. Esimerkiksi siirtokapasiteetti, säätilat ja kansainvälinen markkinatilanne voivat kaikki nostaa tai laskea sähkön hintaa jopa tunneittain. Tässä keskeisimmät vaikuttajat:

Siirtokapasiteetti ja alueelliset erot

Suomessa sähkön tuotanto ei aina sijaitse siellä, missä kulutus on suurinta. Pohjoisessa sijaitsee merkittävä osa uusiutuvan energian tuotannosta (kuten tuuli- ja vesivoima), mutta suurin kulutus keskittyy Etelä-Suomeen. Jos siirtoyhteydet eri alueiden välillä eivät riitä kattamaan kysyntää, syntyy paikallisia hintaeroja. Myös kansainväliset siirtoyhteydet, kuten Estlink- tai Fenno-Skan-kaapelit, vaikuttavat: esimerkiksi jos kaapeli on vialla, Suomen markkina voi eriytyä muusta Pohjolasta.

Kansainväliset markkinat

Suomi on osa pohjoismaista Nord Pool -sähköpörssiä, jossa sähköä ostetaan ja myydään myös yli maiden rajojen. Jos sähkön hinta nousee muualla Euroopassa, se voi heijastua nopeasti myös Suomeen. Esimerkiksi korkea hintataso Saksassa voi lisätä sähkön vientiä Suomesta, mikä taas vähentää tarjontaa kotimaassa ja nostaa hintaa. Sähkön tuonti- ja vientitasapaino vaikuttaa siis suoraan siihen, mitä sinä maksat sähköstä.

Sääolosuhteet ja uusiutuvan energian tuotanto

Sää on yksi tärkeimmistä tekijöistä sähkön hinnan vaihtelussa. Tuulisina päivinä tuulivoimantuotanto lisääntyy, mikä yleensä laskee hintaa. Vastaavasti tyynellä ja pilvisellä säällä tuotanto laskee ja hinta nousee. Aurinkoisina päivinä myös aurinkovoiman tuotanto lisääntyy, mikä voi osaltaan laskea sähkön markkinahintaa erityisesti keväällä ja kesällä. Myös sateet vaikuttavat vesivoimaan: mitä enemmän vettä varastoissa, sitä enemmän sähköä voidaan tuottaa edullisesti.

Kylmät talvet puolestaan kasvattavat sähkön kulutusta erityisesti sähkölämmitteisissä kodeissa, mikä voi nostaa hintoja nopeasti. Näistä syistä johtuen sähkön hintaa ei voi ennustaa tarkasti pitkälle, mutta eri vuodenaikoihin liittyvät trendit antavat silti suuntaa.

Energian saatavuus vaikuttaa sähkön hintaennusteisiin

Sähkön hinta riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon energiaa on saatavilla markkinoilla. Energian saatavuuteen vaikuttavat sääolosuhteet, käytössä olevat tuotantoresurssit sekä se, kuinka paljon uusiutuvaa energiaa, kuten aurinko- ja tuulivoimaa, voidaan tuottaa kulloinkin. Kun sähköä on niukasti tarjolla, etenkin kysynnän ollessa korkealla, hinnat nousevat nopeasti.

Alla esittelemme tärkeimmät energialähteet, jotka vaikuttavat Suomen ja muiden Pohjoismaiden sähkön hintakehitykseen:

Auringonvalossa kylpevä talo, jonka katolla on aurinkopaneelit, puiden ympäröimänä. Auringonvalo luo lämpimän hehkun maisemaan.

Aurinkovoima

Aurinkoenergia on nopeasti kasvava sähkön tuotantomuoto myös Suomessa. Tuotantomäärä riippuu suoraan auringonpaisteesta ja vuodenajasta. Keväisin ja kesäisin aurinkopaneelit voivat tuottaa runsaasti sähköä, ja ylijäämä voidaan joko käyttää itse, varastoida akkuun tai myydä takaisin verkkoon. Aurinkovoiman ansiosta voit pienentää ostosähkön määrää etenkin silloin, kun sähkön markkinahinta on korkeimmillaan.

Tuulivoima

Tuuli on Pohjoismaiden merkittävimpiä sähköntuotannon lähteitä, mutta se on täysin sääriippuvainen. Tuulisina päivinä sähköä tuotetaan paljon, mikä laskee hintoja, mutta tyyni sää voi nostaa sähkön hintaa nopeasti, etenkin jos tuotantokapasiteettia ei voida korvata muilla lähteillä.

Tumma auto, jossa on pinkki geometrinen kuvio, ajaa soratietä auringonkukkapellon ja tuuliturbiinin vieressä pilvisen taivaan alla.
Suuri vesivoimalaitos, jossa on useita sulkuportteja vapauttamassa vettä jokeen, puiden ympäröimänä osittain pilvisen taivaan alla.

Copyright: Juha Tuomi / Lehtikuva

Vesivoima

Vesivoima on perinteinen, sääolosuhteista riippuvainen tuotantomuoto. Sateinen vuosi lisää vesivarantoja, mikä mahdollistaa suuremman tuotannon ja alhaisemmat sähkön hinnat. Vastaavasti kuiva vuosi tai matalat vesivarastot voivat nostaa hintoja, etenkin jos kulutus on samanaikaisesti korkealla.

Ydinvoima

Ydinvoima tuo vakautta sähköjärjestelmään, koska sen tuotanto ei riipu säästä. Kun tuuli tai aurinko eivät tuota tarpeeksi sähköä, ydinvoima tasapainottaa kokonaistarjontaa. Suomessa OL3:n valmistuminen on lisännyt merkittävästi ydinvoiman roolia osana vakaata energiantuotantoa.

Vaikka ydinvoima on vakaata tuotantoa, myös siihen voi liittyä odottamattomia teknisiä rajoituksia. Esimerkiksi heinäkuussa 2026 Teollisuuden Voima ilmoitti, että Olkiluoto 2 jatkaa tuotantoaan alennetulla 735 MW:n teholla (täyden 890 MW:n sijaan) vuoden 2027 loppupuolelle asti uuden roottorin käyttöönottoon saakka. Tällaiset tilanteet voivat kiristää sähkön tarjontaa erityisesti silloin, kun samaan aikaan myös tuuli- tai vesivoiman tuotanto on vähäistä.

OL3-ydinvoimala, jossa on suuri kupolimainen reaktorirakennus, korkea savupiippu ja teollisia rakenteita kirkkaan sinisen taivaan alla.

Lähde: TVO

Sähköntuotannon keskeytykset voivat nostaa hintoja

Sähköntuotanto vaatii jatkuvaa huoltoa, ja toisinaan eteen tulee myös odottamattomia vikoja. Ydinvoimaloiden suunnitellut huollot, tekniset viat tai pitkäkestoiset tuotannon rajoitukset voivat vähentää sähkön tarjontaa ja lisätä hintavaihtelua erityisesti korkean kysynnän aikana. Vaikka sähkön keskimääräisen hintatason odotetaan pysyvän maltillisena, tällaiset tilanteet osoittavat, että yksittäiset häiriöt voivat edelleen aiheuttaa merkittäviä hintapiikkejä myös vuosina 2026–2027.

Sen sijaan hajautettu tuotanto, kuten kotitalouksien aurinkopaneelit, tuo sähköjärjestelmään lisää joustavuutta. Kun sähköä tuotetaan monesta pienemmästä lähteestä, markkinat eivät ole yhtä alttiita hintapiikeille tuotantohäiriöiden aikana.

Miltä sähkön hinnan kehitys näyttää vuosina 2026–2028?

Sähkön hintaan vaikuttavat edelleen useat pitkän aikavälin tekijät. Uusiutuvan energiantuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, kapasiteetin kasvu painaa keskimääräistä hintatasoa alaspäin tuotanto-jaksoina. Samalla sähkönkulutuksen kasvu, sääolosuhteiden vaihtelu ja kausipiikit talvella voivat aiheuttaa voimakkaita tunneittaisia hintaheilahteluja myös vuonna 2026.

Markkinaennusteet viittaavat siihen, että sähkön keskimääräinen hintataso voi pysyä pitkällä aikavälillä kohtuullisena. Samalla talvikausien hintaodotukset ovat nousseet. Heinäkuussa 2026 markkinoiden odotus marras–maaliskuun sähkön keskihinnasta oli sähköfutuurien perusteella noin 12 snt/kWh (sis. alv). Futuurit kuvaavat kuitenkin markkinoiden odotuksia, eivät toteutuvia hintoja.

Juuri siksi pörssisähkön optimointi kotiakun avulla voi tarjota arjen sähkölaskuun suojaa ja säästöjä myös tulevina vuosina.

Sähkön hintakehitys 2026–2028 pähkinänkuoressa

Värikäs, abstrakti viivakaavio, jossa on huippuja ja notkoja, korostettuja pisteitä sekä turkoosista violettiin siirtyvä liukuväri mustalla taustalla.

  • Sähkön keskimääräinen hintataso pysyy maltillisena. Markkinaennusteiden mukaan sähkön keskihinta asettuu lähivuosina tyypillisesti noin 4–8 snt/kWh tasolle, mutta vaihtelu on suurta.

  • Uusiutuva tuotanto laskee keskihintoja. Tuuli- ja aurinkovoiman nopea kasvu lisää tarjontaa ja painaa hintoja erityisesti tuulisina ja aurinkoisina jaksoina.

  •  Hintavaihtelut jatkuvat silti. Talvella kysyntäpiikit, sääolosuhteet ja mahdolliset häiriöt voivat aiheuttaa voimakkaita tuntikohtaisia hintapiikkejä.

  • Älykäs ajoitus vähentää riskiä. Omalla tuotannolla ja kulutuksen automaattisella ajoittamisella voit pienentää altistumista sähkön hinnan heilahteluille.

1KOMMA5° Suomi

Tee kodistasi energiatehokkaampi 1KOMMA5°-aurinkopaneeleilla

Kyllästyttääkö jatkuva sähkön hintojen seuraaminen? 1KOMMA5° Suomen aurinkopaneeliratkaisut tarjoavat vakaata sähköntuotantoa, jonka avulla hallitset energiankulutustasi entistä paremmin.

Paneelimme tuottavat sähköä tehokkaasti vuoden ympäri. Pitkät takuut (30 vuotta tuotannolle ja tehon säilymiselle) varmistavat, että investointi kannattaa vielä vuosikymmenien päästäkin.

Kun yhdistät järjestelmään kotiakun, voit käyttää oman tuotannon sähköä silloin kun tarvitset sitä eniten. Tämä vähentää ostosähkön tarvetta ja tekee sinusta vähemmän riippuvaisen sähkösopimusten ehdoista tai markkinahintojen heilahteluista.

Tutustu 1KOMMA5°-aurinkopaneeliratkaisuihin ja ota sähkölaskusi hallintaan