Keskimääräinen sähkönkulutus kuukaudessa – paljonko sähköä kuluu kotona?

Kerrostaloasunnossa sähköä kuluu yleensä vähemmän kuin rivi- tai omakotitalossa, koska tilojen lämmitys ei tavallisesti sisälly asunnon omaan sähkönkulutukseen. Esimerkiksi kaukolämmitteisessä kerrostalossa lämmityksen energiankulutus ei näy suoraan asukkaan sähkölaskussa, vaan sähköä käytetään pääasiassa kodin laitteisiin ja muihin päivittäisiin toimintoihin.

Kerrostaloasunnossa sähköä kuluu tyypillisesti esimerkiksi:

• kodinkoneisiin ja kylmälaitteisiin

• ruoanlaittoon

• valaistukseen ja viihde-elektroniikkaan

• pyykin- ja astianpesuun

• mahdolliseen sähkösaunaan ja sähköiseen lattialämmitykseen

Asukasmäärä ja käyttötottumukset vaikuttavat siksi kerrostaloasunnon kuukausikulutukseen suhteellisen paljon. Yksin asuvan ja useamman henkilön kotitalouden sähkönkäyttö voi poiketa toisistaan esimerkiksi ruoanlaiton, pyykinpesun ja sähkölaitteiden käytön vuoksi.

Rivitaloasunnon sähkönkulutuksessa lämmitysmuodon merkitys korostuu kerrostaloasuntoa enemmän. Jos rivitalo lämmitetään esimerkiksi kaukolämmöllä, asunnon sähkönkulutus muodostuu pitkälti samoista asioista kuin kerrostalossa: kodinkoneista, valaistuksesta, ruoanlaitosta ja muusta kotitaloussähköstä.

Suoralla sähkölämmityksellä tilanne on erilainen, sillä myös asunnon lämmittämiseen tarvittava energia näkyy sähkönkulutuksessa. Tällöin kuukausikulutus voi vaihdella voimakkaasti vuodenajan mukaan.

Rivitaloasunnon sähkönkulutukseen vaikuttavat erityisesti:

• lämmitysmuoto

• asunnon koko ja energiatehokkuus

• asukkaiden määrä ja lämpimän veden käyttö

• sisälämpötila

• sähkösauna, lattialämmitys ja muut paljon sähköä käyttävät laitteet

Omaa kulutusta kannattaa siksi verrata ensisijaisesti samankokoiseen ja samalla tavalla lämmitettävään rivitaloasuntoon. Pelkkä asumismuoto ei vielä kerro, millainen kuukausittainen sähkönkulutus on.

Omakotitalossa kuukausittainen sähkönkulutus voi vaihdella huomattavasti enemmän kuin kerrostaloasunnossa. Suurin yksittäinen syy on yleensä lämmitys. Jos talo lämmitetään suoralla sähköllä, kylmät talvikuukaudet voivat näkyä selvästi suurempana sähkönkulutuksena, kun taas kesällä lämmityksen osuus pienenee huomattavasti.

Lämmitysmuodon lisäksi kulutukseen vaikuttavat talon koko ja energiatehokkuus, asukasmäärä, lämpimän veden käyttö ja sisälämpötila. Myös esimerkiksi sähkösauna, ilmanvaihto, jäähdytys ja sähköauton lataaminen voivat kasvattaa kuukausikulutusta.

Lämpöpumppu voi puolestaan vähentää lämmitykseen tarvittavan sähkön määrää suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Siksi kahden samankokoisen omakotitalon sähkönkulutus voi olla hyvin erilainen, vaikka niissä asuisi yhtä monta henkilöä.

Omakotitalon vuosikulutusta ei myöskään kannata jakaa suoraan 12 kuukaudelle ja olettaa tuloksen kuvaavan tavallista kuukautta. Esimerkiksi 19 200 kWh:n vuosikulutus vastaisi laskennallisesti 1 600 kWh:ta kuukaudessa, mutta todellinen kulutus voi olla talvella selvästi tätä suurempi ja kesällä pienempi.

Rivitaloasunnossa sähkönkulutus asettuu usein kerrostalon ja omakotitalon väliin. Suurin ero syntyy siitä, millä tavalla asunto lämpenee.

• Kaukolämmöllä tai maalämmöllä lämmitettävässä rivitalossa kahden hengen talous kuluttaa keskimäärin noin 250–400 kWh kuukaudessa.

• Sähkölämmityksellä varustetussa rivitalossa kulutus voi nousta 800–1 200 kWh kuukaudessa.

Kulutuksesta noin puolet voi mennä lämmitykseen, noin viidennes lämpimän veden tuottamiseen ja loput kodinkoneisiin, valaistukseen ja viihdelaitteisiin.

Jos asut rivitalossa ja haluat pienentää kulutusta pysyvästi, aurinkopaneelit rivitaloon voivat olla hyvä ratkaisu.

Kerrostaloissa sähkölasku jää yleensä pienemmäksi kuin omakoti- tai rivitaloissa, koska lämmitys sisältyy useimmiten vastikkeeseen tai vuokraan. Tällöin lasku muodostuu pääosin kodinkoneiden, valaistuksen ja mahdollisen sähkökiukaan käytöstä.

• Yksiö tai pieni kaksio kuluttaa tyypillisesti 100–200 kWh kuukaudessa.

• Kahden hengen kerrostalokoti voi kuluttaa 200–400 kWh kuukaudessa.

Suurimmat sähkönkuluttajat kerrostalossa ovat usein sauna (5–10 kWh per saunomiskerta), kodin viihde-elektroniikka ja kylmälaitteet.

Monet energiansäästökeinot ovat täysin ilmaisia ja yllättävän tehokkaita:

• Laske sisälämpötilaa yhdellä asteella, säästät jopa 5% lämmityskuluissa.

• Lyhennä suihkuaikaa ja vältä veden turhaa valuttamista.

• Laita astianpesukone ja pyykkikone päälle vasta, kun ne ovat täynnä.

• Sammuta valot ja laitteet, kun niitä ei käytetä.

Tekniikka voi tehdä sähkönkäytöstä fiksumpaa ja helpompaa:

• Älyohjaus ajoittaa kodin suurimmat kulutuskohteet, kuten lämminvesivaraajan ja sähköauton latauksen, halvemmille tunneille tai oman aurinkosähkön aikaan.

• Energiankulutuksen seuranta antaa näkyvyyden siihen, mihin sähköä kuluu, ja auttaa tekemään parempia valintoja.

Kun haluat pysyviä säästöjä ja vähemmän riippuvuutta ostosähköstä, ratkaisu löytyy modernista energiateknologiasta:

• Aurinkopaneelit tuottavat omaa sähköä vuoden jokaisena päivänä.

• Ilma-vesilämpöpumppu pienentää lämmityskuluja jopa 60% verrattuna suoraan sähköön.

• Kotiakku varastoi edullista tai itse tuotettua sähköä ja vapauttaa sen käyttöön silloin, kun se on arvokkainta.